Larcomar ja "sillisalaattia"

Hola taasen!

Pahoittelen jo etukäteen, tämä päivitys on yhtä sillisalaattia, sillä kerron mitä mieleen , koska tapahtumat eivät valitettavasti ilmesty blogiini aikajärjestyksessä. Koittakaa pysyä kärryillä :) Kaikki kuvat ovat Larcomarista.

Larcomar on viihtyisä ja trendikäs ranta/kauppakeskus Mirafloresissa. Tapasin kaksi suomalaista toisella viikollani Limassa. Suomalaiset olivat Limassa vielä pari viikkoa ja sen jälkeen he lähtivät kiertämään Etelä-Amerikkaa. Sain heiltä 4,5 h:n jutustelun aikana paljon hyödyllisiä vinkkejä ja muita neuvoja koskien esimerkiksi Limaa, nähtävyyksiä, Perua, Etelä-Amerikkaa, liikennettä, shoppailua, liikkumista, kulttuuria, kieltä ja niin edelleen.

Limassa "asuvat" suomalaiset pitävät yhtä, olivat he sitten opiskelemassa, töissä tai muuten vaan matkailemassa. Itsellä on huomattavasti mukavampi olo, kun tietää, että täällä on muitakin suomalaisia ja samassa tilanteessa olevia. Voit aina puhua jollekkin omaa kieltäsi, tosin pärjään minä mainiosti muidenkin kanssa. Tapaamani suomalaiset "nakittivat" minulle seuraavien Limaan saapuvien suomalaisten jeesaamisen. Sehän sopii. Maailma todellakin on pieni paikka, sillä aina jonkun kautta tietää tai tutustuu johonkuhun "tuttuun". Maaliskuussa tänne siis tulee kaksi muuta suomalaista ja roolit vaihtuvat, silloin on minun vuoroni "auttaa" ja antaa tarpeellisia neuvoja ja vinkkejä. 

Suomalaiset kertoivat mm. niitä perusfaktoja, joita tiesin jo ennestäänkin. Jos, nyt muutamia kertaan tässä. Eli yöllä/pimeällä ei ole turvallista liikkua yksin. Jos käy ulkona myöhään, täytyy varmistaa, että pääsee jonkun kanssa kotiin, siis ei yksin taksiin tai kävelyä kadulla. Turvallisia takseja täytyy kysyä esimerkiksi poliisilta tai muilta järjestyksenvalvojilta, jollei itse soita ja tilaa taksia. Jännää tosiaan, että paikallisetkin lukitsevat taksin ovet, kun istuvat kyydissä.

Paikalliset eivät todellakaan kulje pitkiä matkoja kävellen ja varsinkin kun on kuuma, niin jakkupuvuissa ja korkokengissä on ikävä kävellä ruuhkaisella kadulla. En ymmärrä miten niin monet perulaiset voivat kävellä niin korkeilla koroilla! Täällä naiset todellakin käyttävät korkoja ja ostavat paljon kenkiä. Itse en pystyisi kävelemään päivittäin 10 cm koroilla, huhhuh :D Miespuolinen opettajanikin pyöritteli silmiään, kun hän kertoi meille (oppilaille), kuinka paljon naiset perussa hamstraavat kenkiä. Hän (ope) itse kuulemma kuluttaa ylijäävät rahansa syömiseen, ja sitähän täällä kyllä on tarjolla.

Amerikkalainen ystäväni (kielikoulusta) sanoi, että bussissa ei saa istua taaimmaisilla penkeillä, ryöstövaaran vuoksi. Takimmaiset matkustajat on helpoin ryöstää, sillä muut istuvat selin näihin, eikä kukaan huomaa, kun käsilaukku on viety takaikkunoiden kautta. Täytyy kyllä myöntää, että joudun hyvin usein istumaan takapenkillä, kun muut ovat varattuja. Käytävälläkään ei voi seistä, jos tyhjiä paikkoja on vapaana. Joten siis "con cuidado" = be careful.

Kerran bussissa istuessani näin äidin, joka piteli pientä tyttövauvaa sylissään, vauva ei vielä osannut puhua. Piti oikein rumasti sanottuna tuijottaa vauvan korvia, sillä en ollut aluksi varma, näinkö oikein. Mutta kyllä, vauvalla oli "timanttiset" korvikset korvissaan. Ja kyllä, näin korviksen takaosan, joten kyseessä ei ollut mikään tarra tai nipsu. Oli pakko ottaa todiste, katso kuva alapuolelta. Mitä ihmettä, ensimmäisenä mieleeni tuli, kuinka paljon pikkuinen on itkenyt, kun reiät on ammuttu korviin :/ toisaalta, eipähän kipua tunne enää jälkeenpäin ja kaikki paranee nopeammin, mitä nuorempana "se jokin" tapahtuu. Tästä voisi keskustella vaikka kuinka kauan: onko oikein laittaa vauvalle korvikset? Ehkä hälisen ihan tyhjästä/turhasta, mutta minulle tämä oli outoa. Ottaen huomioon, kun itse sain ensimmäiset korvareiät ehkä 8-vuotiaana :D tosin, nykyään älypuhelimetkin ostetaan jo tarhaikäisille. Toinen esimerkki hieman tähän liittyen. Mitä nuorempana opettelet kieliä, sen paremmin ne opit. Miksei minulle siis puhuttu 5-vuotiaana suomen lisäksi englantia? Mikä ekspertti olisinkaan!! Ehkä puhun englantia omille tuleville muksuilleni :D

Tässä todiste, jos korvista nyt erottaa!

Larcomar iltasella.

Larcomar on todella mukava avoin kauppakeskus, jossa on mukava hengailla kavereiden kanssa esimerkiksi syöden ravintolassa, kahvilla tai sitten iltaelämässä. Olen kuullut, että täällä on ainakin yksi nuorten aikuisten suosima yökerho. Tulen varmasti kokeilemaan jossain vaiheessa. Lisäksi Larcomarissa on elokuvateatteri. Espanjan opettajani kertoi, että Limassa kaikki leffaliput ovat Tiistaisin elokuvateattereissa -50 %. Sinne siis! Harva perulainen osaa englantia, joten yleensä amerikkalaiset leffat on tekstitetty espanjaksi, hyvä niin, sillä vihaan dubbausta.

Chili´s - restaurante mexicano: nachos con pollo

Visitamos a Chili´s con mis amigos mexicanos.. sori, kieli meinaa kääntyä jo espanjaks! Hyvä niin, onhan täällä jo pari kuukautta kulutettu aikaa. Mutta siis syötiin eräänä vkloppuna meksikolaisessa ravintolassa nimeltään Chili´s. Ensimmäinen kerta virallisesti, kun söin ravintolassa meksikolaista. Nachot olivat todella herkullisia, nam!

Ennen kuin tämän päivityksen alussa mainitsemani kaksi suomalaista saapuivat Limaan maaliskuussa, kävin katsastamassa muutaman soluasunnon, joista he olivat kiinnostuneita. Vuokra näihin pitää maksaa etukäteen, joten suomalaiset pyysivät apuani, jotta he saisivat varmuuden asuntojen todellisesta tasosta ja tilasta. Sovin siis tapaamisen perulaisen naisen kanssa, joka esittelee soluasuntoja opiskelijoille. Oli mielenkiintoista puhua ja harjoitella espanjaa paikallisen kanssa, varsinkin kun nyt minulla ei ollut meksikolaisia kavereita apunani :D Nainen ymmärsi kyllä englantiakin, mutta pyrin pitämään kielen espanjana. Yllättävän hyvin sujui! Kurkkasin siis kaksi kämppää kahdessa eri kaupunginosassa ja asuntojen kuvaukset pitivät kutakuinkin paikkansa, eli minulla ei ollut mitään huonoa sanottavaa asunnoista.

Kyllä huomaa, kun yksin kuljeskelee (päiväsaikaan) keskustassa, niin paikalliset alkavat jutella. Kun istuin puiston penkillä syömässä eväitäni, eräs perulainen nainen tuli tietysti huomauttamaan, että onhan minulla aurinkorasvaa ihollani (olihan aurinkoinen päivä). Montakohan kertaa sekin on kuultu :D Naisen tytär on kuulemma ranskalaisen kanssa naimisissa ja asuu Ranskassa. Tämä nainen ei silti koskaan ole käynyt Perun ulkopuolella. Samana päivänä tein espanjan läksyjäni toisessa paikassa ja kaksi perulaista miestä (vanhempia) istuivat läheisellä penkillä. Toinen heistä alkoi jutustelemaan englanniksi, luonnollisesti. Itse vastasin espanjaksi. Hän mm. lupautui auttamaan, jos tarvitsen apua läksyissäni! Hyvä, kun tulee harjoiteltua espanjaa.

Huupsista, tästä tuli kyllä romaani, eikä teksti edes kuulu samaan kirjaan. Lo siento! 
Ei muuta kuin Aurinkoisia terveisiä Suomeen :) Adios!