Miraflores

Hola!

Nyt on jo pari aamua (3.1.) nukuttu "uudessa" huoneessa tai siis Limassa. Tosin tekstit ilmestyvät todella viivellä nettiin.. :D Tämän ensimmäisen kuukauden aikana kaikkivaan on uutta ja erilaista.

Aamupäivällä tervehdin uutta vaihtaria, Alejandra saapui talolle aamulla ja on myöskin Meksikosta. Mikäköhän meksikolaisia vetää Peruun? Lupaan selvittää ja kerron teillekin.

Anyway, lähdin Miguelin ja Emanuelin kanssa katselemaan Mirafloresia, joka on kuulemma suosittu ja mukava alue (ts. kaupunginosa) Limassa. Puistomainen kävelykatu, shoppailumahdollisuuksia, ravintoloita ja kaikki tiet vievät Roo.. siis rannalle. Rafael antoi taas hyödyllisiä ohjeita: otimme poikien (kyllä, luit oikein, sillä molemmat ovat parikymppisiä :D) kanssa bussin läheltä yliopistoamme (espanjaksi bussi otetaan, siihen ei nousta: tomar el bus) ja suuntasimme kohti Mirafloresia. Matka Monterricosta taloltamme  Mirafloresiin kestää kellonajasta riippuen +/- 30 minuuttia.

Harvinaisen tyhjä bussi täyttyy nopeasti. Minibusseja tulee käytettyä joka päivä, yksinkin kulkiessani.

Liikenteessä on sekä isoja busseja että microbusseja. Liikenne on Suomeen verrattuna Hieman kaoottisempaa ja hektisempää. Bussit eivät kauaa odota ja jokaisesta bussista löytyy "huutaja" eli henkilö, joka huutaa pääteasemaa ja yrittää saada matkustajia kyytiin. Harvemmin on vapaita paikkoja, joten täytyy vain seistä penkkien välissä ja pitää tiukasti kiinni, jottei kaadu muiden päälle. Matkasta ei tarvitse pulittaa kuin 1,20-2 solia eli 30-50 senttiä. Ei paha! Omista tavaroista on pidettävä tiukasti kiinni, sillä bussejakin saatetaan ryöstää. Matkustajan tulee olla tarkkana, milloin jää pois kyydistä, sillä busseilla ei ole pysäkeitä eikä niitä myöskään kuuluteta. Bussi päästää ihmisiä ulos tai sisään liikennevaloissa, jos on tarvis. Heikkohermoisten ei kannata katsoa ikkunoista ulos, ihme etten ole vielä joutunut kolariin. Liikenteessä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus soittaa torvea. Töötti kuuluu taukoamatta, jos jossakin kuhnastellaan. Huvittavaa on, että jotkin kadut on rauhoitettu tööttäämiseltä kieltomerkein, ei niitä (kieltoja) kyllä kovin moni noudata. Aikatauluja busseilla ei myöskään ole, joten on vain toivottava, että oikea bussi tulee ajoissa. Ruuhkat estävät aikatauluttamisen, minkä ymmärtää, kun käyttää itse busseja.

Puistomainen kävelykatu ja taustalla näkyy microbusseja.

Ainakin Limassa huomaa, että ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Joka kerta vastaan tulee joku, joka toivottaa kellonajasta riippuen Buenos dias, buenas tardes tai buenas noches. Como estas? tai Que tal? (Mitä kuuluu?) ovat peruskysymyksiä kaikilta. Automaattinen vastaus siihen on Muy bien, y tu? (oikein hyvää, entä sinulle?). Pientä small-talkia kaikkialla. Busseissa vanhoille ihmisille, raskaana oleville tai pientä lasta kantaville vapautetaan oma paikka. Kaikki vanhemmat ihmiset eivät halua heille vapautettua paikkaa, vaan sen sijaan antavat esimerkiksi kantamuksensa istuvalle henkilölle matkan ajaksi. Tämä on ristiriitaista, sillä tiedän että täällä varastellaan paljon, mutta kumminkin uskalletaan luovuttaa oma kansio toiselle hetkeksi. Kuten bussikuvasta näkee, on hankalaa kantaa papereita ja pitää kiinni ylätangoista samaan aikaan. 

En ole ainoa paparazzi. Kävelimme tätä tietä pitkin rantaan.

Playa Waikiki. Lima on meren rannalla, joten koko itäpuoli on yhtä pitkää rantaa ja Waikiki yksi niistä.

Aion kokeilla surffausta reissuni aikana (ainakaan en voi iskeä takamustani jäähän)!

Onneksi rannoilta löytyy surffaus-opettajia.

Tsunameista on pakko varoittaa -
niitä ei tosin ole välttämättä kertaakaan vuoden aikana.

Onhan näitäkin pakko tsiigailla ;)

Rantakävelyn jälkeen palasimme takaisin Mirafloresin keskustaan lounastamaan paikalliseen perulaiseen ravintolaan. Löysimme nopeasti yhden ravintolakorttelin ja päädyimme tähän:

Ensimmäinen perulainen ravintola-annokseni: kanaa lohkoperunoiden ja riisin kera. Hyvää ja halpaa, ei maksanut juomineen viittä euroa enempää).

Perussa riisiä käytetään todella paljon, melkein kaikkien ruokien kanssa. Riisistä tehdään kupin/kulhon avulla näyttävä annos. Kulho/muotti ahdetaan täyteen riisiä, jolloin "kakku" säilyttää muotonsa lautaselle kumoamisen jälkeenkin. Täytyy kokeilla joskus kotonakin!

Oi kyllä, täällä käytetään Nokiaa ja jopa tiedetään, että se on suomalainen :D

Lounaan jälkeen kävimme perulaisessa tavarataloketjussa Saga Falabellassa, josta löytyy useiden brändien vaatteita edullisine tarjouksineen sekä kodin tekstiilejä ja elektroniikkaa. 

Päivä oli lämmin ja mielenkiintoinen, ja kuten minulla on tapana, räpsin kuvia taukoamatta. Tästäkin päivityksestä tuli pitkä, mutta suurin osa sentään on kuvia. Seuraavaksi kerron ensimmäisen viikonlopun sujumisesta, siihen asti Buen fin de semana / Hyvää viikonloppua! :)