Flight Date - 1.1.2014

Anteeksi, kun tästä toisesta kirjoituksestani on vierähtänyt jo liian monta päivää. Olette joutuneet odottamaan kuulumisiani, mutta kaikki on ollut niin uutta ja ihmeellistä täällä maailman toisella puolella. Mutta minulla on kaikki siis hyvin, ei hätää!

Enpä olisi voinut muutamaa vuotta aikaisemmin kuvitella, että saatan joskus viettää vuoden ensimmäisen päivän lentokoneessa matkustaen Puoleksi Vuodeksi ulkomaille. Kuten voin taas todeta, kaikki on mahdollista!

Todella jouluiset tunnelmat klo 4.40 Hki-Vantaan lentoasemalla..

Aamuyöllä pikkusiskoni Johanna ja Kaisa sekä Äiti veivät minut kentälle. Olin siellä noin 04.40. Lisämatkalaukun ottaminen tuli melko kalliiksi (100€), koska matkakohteeni on niin kaukana. Noo, elämä on! Lentoyhtiö KLM:n internet-sivuilla ei voinut tehdä lisämatkalaukku-maksua tälle lennolle. Lentoni lähti 7.05 ja oli Amsterdamissa 8.50 paikallista aikaa, tämä lento kesti siis 2,45h. Näin muuten Lauri Tähkän Suomen kentällä!

Amsterdamin kentällä odottaessani satuin huomaamaan naisen, joka oli lähtenyt Suomesta samalla koneella kuin minä. Hän oli matkalla Chileen ja juttelimme hetken. Tämä 19-vuotias nuori nainen oli menossa tapaamaan ystäviään Chileen, jossa oli ollut vuosi sitten vaihdossa. Toinen suomalainen mies kuuli puheemme ja kertoi itse olevansa menossa Iquitokseen, joka on eräs kaupunki pohjois-Perussa. Hän lähti reissulle yksin, eikä osannut sanoa milloin palaa takaisin Suomeen. Rohkea reppureissaaja! Oli hauska törmätä suomalaisiin ja huomata, että monet harrastavat matkustelua kaukaisempiinkin maihin.

Odottelin Amsterdamissa seuraavaa konetta noin 3,5h kunnes pääsin matkani pisimmälle lento-osuudelle. Amsterdamista Limaan kesti noin 13 h, ja olin perillä Limassa klo 19.10 paikallista aikaa. Suomessa kello oli tuolloin jo 02.10. Torkahtelin koneessa vähän väliä, sillä olin valvonut kaksi vuorokautta samoilla silmillä. Ruokaa ja välipaloja tarjottiin niin usein, ettei taatusti tullut nälkä. Aikaa sai kulutettua katsomalla elokuvia, kuuntelemalla musiikkia tai pelaamalla tietokonepelejä kullekin matkustajalle omistetuilla näytöillä. Istuin koneessa hollantilaisen naisen vieressä, jonka kanssa höpisimme niitä näitä. Hän oli lähdössä Perun sademetsiin (koillis-Peru) - eikö olekin ihmeellistä! Nainen oli yksin liikkeellä, eikä osannut espanjaa. Kun lähdimme eri suuntiin, toivotimme toisillemme hyvää matkaa. Minä todella arvostan ihmisiä, jotka uskaltavat toteuttaa "hullumpiakin" seikkailuja :)

Jossain Amazonin yllä.

Liman lentokentällä minua oli vastassa turvallinen taksi, jonka yhteyshenkilöni järjesti minulle. Hän seisoi väenpaljoudessa nimikylttini kädessään, aivan kuin elokuvissa :D Mies ei puhunut englantia, mutta minulla oli tulostettuna kartta, jossa asuntoni sijaitsee, sitä näyttämällä pääsin taksilla suoraan asunnolle. Siellä minua tervehtivät Monica, hänen miehensä Rafael ja heidän taloudenhoitajansa Nelli (en ole varma, kuinka nimi kirjoitetaan) sekä kaksi koiraa. Monica ja Rafael olivat todella ystävällisiä ja esittelivät minulle huoneeni ja muut paikat alueelta. Olin hyvin väsynyt, joten painuin melko pian tämän jälkeen pehkuihin, olihan kello Suomessa jo neljä aamulla. Ahora, buenas noches!

Valitettavasti tästä tuli melkoinen romaani, koittakaa skipata, jos ette kaikkea jaksa lukea :) Kerron pian ensimmäisistä päivistäni Limassa - siihen asti, Adios!